Rasvansiirto

Rasvansiirrolla saa helposti korostusta kudoksiin, joita ikä on pienentänyt. Iän ja imeytyksen pienentämiin rintoihin saa uutta ryhtiä ja samalla välttää silikoniproteesien mahdolliset haittavaikutukset. Brasilialaisessa pakaroiden kohotuksessa pakaroita korostetaan siirtämällä niihin rasvaa. Tällä tavalla saadaan palautettua tai luotua naisellinen, pyöreä muoto vartaloon.

Rasvansiirto on yksi nykyaikaisen plastiikkakirurgian kulmakivistä. Alunperin rasvansiirron voi katsoa alkaneen potilaiden kysymyksistä voisiko poisimettyä rasvaa, esimerkiksi reisistä tai vatsalta, ruiskuttaa rintoihin. Kokeilut johtivat jonkinlaisiin pysyviin tuloksiin ja vähitellen aloitettiin menetelmän järjestelmällinen kehittäminen. Tärkeää rasvansiirrossa on imuun käytettävän alipaineen hallinta. Liian kovalla alipaineella rasvasolu räjähtää ja kuolee. Tämän estämiseksi on rasvansiirtoa tehtäessä imupaine tarkasti säädeltävä siirretyn rasvan elinkelpoisuuden takaamiseksi.

Aikaisemmin rasvan pesemistä keräämisen jälkeen pidettiin tärkeänä, liiallinen punasolumäärä rasvansiirteissä onkin haitallinen. Veren seerumi ja verihiutaleet sisältävät kuitenkin arvokkaita kasvutekijöitä ja nykyisin useinkin siirteeseen lisätään siirron yhteydessä näitä arvokkaita tekijöitä. Niitä saadaan potilaan omasta verestä erottelemalla siitä tarpeettomat osat. Näin merkittävällä tavalla parannetaan siirteen elinkelpoisuutta.

WAL (water assisted liposuction) rasvaimussa, jonka on kehittänyt saksalainen Klaus Überraiter, käytetään rasvan irrottamiseen korkeapaineista vesisuihkua, joka samalla puuduttaa kudoksen. Tällä tavalla toimenpiteestä muodostuu kivuton ja toipuminen on nopeaa. Siirrettävä rasva säilyy korkealaatuisena ja sen sisältämä verimäärä on pieni, mikä parantaa lopputulosta. Klinikassamme käytetään WAL rasvaimua sekä normaaleissa rasvaimuissa, että siirteen keräämiseen kun tarvitaan suurempia rasvamääriä. Vain pienet, muutaman millilitran siirteet on kätevintä kerätä käsin erityisellä keräysimukärjellä.

Siirron jälkeen on syytä syödä hiilihydraattipitoista ruokavaliota viikon ajan. Aluetta ei saa altistaa paineelle. Noin kolmessa viikossa on selvää, mikä määrä rasvasta on jäänyt henkiin. Osa ruiskutetusta siirteestä häviää joka tapauksessa, koska siirre sisältää vettä, jonka kudokset imevät itseensä. Osa rasvasoluista ei selviä siirrosta ja sen vuoksi on syytä tehdä siirre pienellä ylitäytöllä, mutta varsinkin kasvojen alueella on liikatäyttö vaarallista.

Rasvansiirron jälkeen on muistettava, että painon tulee pysyä suhteellisen tarkkaan siirron jälkeisellä tasolla. Siirretty rasva reagoi painon muutoksiin eri tavalla kuin vastaanottavan alueen rasva. Esimerkiksi rasvansiirron jälkeen rinnoissa vatsalta siirretty rasva paisuu ja pienenee voimakkaammin kuin rinnan oma rasva. Tämä johtaa rintojen koon voimakkaaseen vaihtelun. Erityisen katastrofaalista voimakas painonvaihtelu on kasvoihin tehtyjen rasvansiirtojen jälkeen, kasvoihin voi painon nousun myötä kehittyä kummallisia patteja ja makkaroita. Näistä pääsee eroon vain mikrorasvaimulla, mutta niilläkään ei välttämättä saada kosmeettisesti hyvää lopputulosta.